Heimopäällikkö Simo ympäröi kolmatta tuntia vihertävää, joskin jo pian lakastuvan näköiseksi käyvää pensasta, jota ympäröi valkoinen aita ja muu maailma. Pensas oli juuri ollut keräämässä paikallisen leikkipuiston sienikasvustoa siipiensä suojaan syyssateen seasta, kun heimopäällikkö Simo oli erkaantunut luontoystävällisesti viereisestä ja kutakuikin läheisestä kasvustosta ja ryhtynyt estämään sienikasvustoa koskevia toimenpiteitä. Kolmannen tunnin paikkeilla heimopäällikkö Simon projektin kuitenkin keskeytti syyssateen loppuminen ja se, että joku kaatoi pensaan pois tehdäkseen siitä ovenkahvan, joka hukkuu ennen kuin joutuu löytämään paikkansa ovesta.
Heimopäällikkö Simo päätti kohottautua mutta lähti kävelemään mukanaan keraaminen apostoli, joka oli juuri saapunut paikalle puhumaan ja kävelemään. Keraaminen apostoli puhui heimopäällikkö Simon kanssa siitä, kuinka ennen kaikki oli jonkinlaista ja nykyään kaikki taas on niin jonkinlaista, ja käveli heimopäällikkö Simon kanssa akuutilla hetkellä. Heimopäällikkö Simo seurasi keraamisen apostolin puheita tarkkaavaisesti niin ylä- kuin alapuoleltaan sekä toiselta reunalta.
Seikkailessaan näillä alueilla heimopäällikkö Simo tapasi aivan uusia ihmeellisiä asioita kuten välitunnin aikana liikunnanilosta kovaa huutavia lapsia koulun pihalla ja heikkoja maskuliineja hiekkalaatikolla. Heikot maskuliinit tulivat jostain päin Afrikkaa ja esittelivät itsensä Saatanaksi, Apinaksi ja Ihmiseksi. Heimopäällikkö Simo kertoi olevansa Norjan kansalainen, mihin Saatana, Apina ja Ihminen nyökyttelivät päitään kohteliaisuudesta. Heimopäällikkö Simo kertoi myös, kuinka hänellä on punaisehkot sukat ja esitteli ne “Läsnäolijoiden merkittäväksi Iloksi”.
Hiekkalaatikolla aamusta asti kurasaappaissaan patoja tehneet pikkulapset eivät kuitenkaan tätä lapsenmielisyyttään ja avoimmuuttaan kummastelleet mutta kysyivät: “Miksi?”
Heimopäällikkö Simo kertoi heille: “Joskus kemialliset sidokset vain katkeavat, eikä edes isi ja äiti voi sille mitään. Sitten vaan on atomit irrallaan.”
Tuossa iässä lasten ei kuitenkaan vielä tarvitsisi tietää niinkin surullisista asioista kuin kemia, joten he jatkoivat vilpitöntä leikkiään ilman turhempia aikuiskomplikaatioita.
Tällä välin heimopäällikkö Simo oli tarkkaillut vaivihkaa selkänsä takaa Saatanaa, Apinaa ja Ihmistä. Hän oli tullut siihen tulokseen, että Apina oli selvästi älykkäin. Hän päätti nousta Apinan seuraksi puuhun, josta tämä oli lähtöisin. Yhdessä oksalla ekologisesti chattaillen heimopäällikkö Simo ja Apina yrittivät selvittää, kumpi oli parempi, Saatana vai Ihminen. Apina kertoi nasaaliäänteitä karttaen ja kokemuksen pohjalta molempien olevan yhtä heikkoja. Heimopäällikkö Simo oli todennut ulkopuolisen silmien takaa tämän pään olevan edessä ja pyytänyt häntä kohteliaasti irroittamaan tai räjäyttämään päänsä.
Nähtyään Saatanan ja Ihmisen nyt tarkemmin heimopäällikkö Simo ei erottanut heitä toisistaan ja antoi fuusion jatkua — se ei ollut enää siinä vaiheessa, että pelastus olisi voinut tulla. Muuan partiolainen kylläkin saapui hiekkalaatikolla ja pyrki auttamaan itseään sen yli mutta sortui keksiin, jota Saatana tai Ihminen tarjosi tummasta autosta lailla tuhman keksisedän.
Heimopäällikkö Simo ryhtyi leikkimään lasten kanssa kaataen kuravettä heidän saappaisiinsa.