Heimopäällikkö Simo kohosi vaalien alta kannattaen kannattajansa myötävaikuttavien liikkeiden kautta muun muassa (mutta kuitenkin pääasiallisesti) tämän suhteen heiluvaa kylttiä, jossa luki: “Tiedä häntä!” Kansat hurrasivat ja suosio kasvoi reunojaan myöten. Toivo — eli vaikkapa vaikeina aikoina helpotuksen tuomista varten luotu tunne — piti kiinni eksistenssistään.
Heimopäällikkö Simolla oli hiljattain kuluneiden päivien aikana ollut tuntemus tarpeesta luoda itselleen antiprovokatiivinen agitaattoriego, joka saarnaisi ja paisuttelisi asioita sekä tekisi itseään tunnetuksi epäselvistä asiayhteyksistä, itseilmaisun vaikeuttamisesta “sivistys”-käsitettä murtavilla sivistyssanoilla sekä korrelaatiovirheistä. Tästä jopa hieman tuohtuneena heimopäällikkö Simo oli nyt suorittanut tätä eräänlaista itsensä esilletuomista torien laidoilla ja suurissa maaseutukaupunkikeskuksissa, joiden olemmassaoloa hän ei vielä tulevaisuudessakaan myönnä. Siitä johtuen kansat kävivät taas hurramaan sekä pian hurraten liikehtimään saavuttaen näin ollen suosiota, joka toivoi jo hieman rauhaa kasvettuaan yli reunojensa.
Siinä näkikin heimopäällikkö Simo mahdollisuutensa! Hän loisi rauhaa äärettömän suureksi käyneelle suosiolle saaden siitä taloudellisia etuja, joilla käydä kahvilla läheisessä paikassa, josta saa kahvin.
Hän muodosti pilviä tavoittelevan tornimaisen kasan seuraten synkronoidusti ohjeita laajasti arvostetusta kirjasta ja sai sen valmiiksi. Ratkaisu rauhan saamiseksi oli nyt lähellä ja heimopäällikkö Simo lähestyikin sitä kirjeitse anoen presenssiä. Ja presenssi tuli läsnäolevaksi siellä, missä olivat jo läsnä heimopäällikkö Simo, torni, kirja sekä suosio. Ratkaisu tuli konkreettiseksi kaataen tornin kirjan päälle ja seurauksena oli rauha suosiolle.
Taloudelliset edut astuivat taas kuvaan ja edelleen heimopäällikkö Simon pitkän takin taskuun, josta heimopäällikkö Simo itse kaivautui esiin maksamaan kahvin hinnasta aiheutuneet kulut. Kahvin hän nautti kuvauksellisen maiseman luona ulottaen katsellaan toiseen maisemaan, jota olisi mahdotonta rajoittaa minkään muun maiseman suhteen. Maisemassa hän näki kahvilan muttei teelää, jossa istui keisareita. Keisarit olivat kasvaneet kiinni toisiinsa eivätkä heti tunteneet nauttimansa teen kofeiinimäärän vaikutusta elimistöihinsä.
Erillisten tapahtumien ketju kasvoi ja vei tilaa teelästä. Kauttakulkureittein saattelemana keisarit kohtasivat toisensa kahvilassa, jonka nurkassa heimopäällikkö Simon tunkkainen katse soitti pianoa. Pianon päällä oli katto ja katolla kuuma kissa. Puuro kierti vaivautuneen oloisena kahvilan sisätiloissa ja aiheutti puuroksi paljon närää. Heimopäällikkö Simon kannattelema kyltti rauhoitteli sitä ja toivoi kaikilta hieman ymmärrystä. Kaikki kääntivät katseita pöytiinsä, joihin oli jaettu laput, joissa kehotettiin tietämään häntä.
Tiedon saavuttaessa päämääräänsä keisarit kasvoivat irti toisistaan kahvilassa.