Heimopäällikkö Simo aloitti päivämme pirteästi katkaisemalla kauppasuhteensa pöydällä oleviin esineisiin. Kun hän oli lopulta oivaltanut muovin merkityksen, hänen oli lähdettävä käymään kaupan katolla. Tuolle paikalle heimopäällikkö Simo kohosi komeasti, jopa mielivaltaisesti, kädessään kahvi.
Useimmissa paikallaolijoissa tämä tapahtuma herätti suuria tunteita, joita he eivät kuitenkaan saaneet ilmaistua, koska heillä ei ollut kahvia. Siispä aika oli tullut runonlausunnalle.
Runon keinoin heimopäällikkö Simo lausui hedelmälliseen kahviin jylhän kuusiston.
“Nadiiri”, alkoi jylhä runo, “olkaa tietoisia”, jatkui runo, kuin se olisi kuulunut suoraan yleisön jaloista, “Neksus”, yleisö alkoi jo kadehtia palavapensasta, “olkoon x yhtä kuin 4 ja y yhtä kuin x”.
Keksi toimiessaan kieliopin ylimpänä tarkastajana vilkuili hermostuneena kelloonsa, jonka koadjuuttari oli helmansa alle hetkeä myöhemmin piiloittanut yleisön hämmästyksen turvin.
Tapahtui seuraava asia.
Tuon pitkäkestoisen prosessin takana heimopäällikkö Simo kaatoi kaiken metsän ympäriltä. Nyt metsä näki selvästi senkin, kuinka nitroselluloosalakattu puu oli akustisilta ominaisuuksiltaan verrattain hyvää. Paikalle saapui tunnettuja ja arvostettuja renderöintiauktoriteettejä, jotka tulkitsivat heimopäällikkö Simon lausunnat päin persettä.