(Yksi rivi väliä.)
Norjan kansalainen heimopäällikkö Simo oli aivan erilainen Norjan kansalainen kuin tavallisemmat Norjan kansalaiset. Tavallisemmatkin Norjan kansalaisethan pitivät häntä itsestään poikkeavana. Hänellä on yleensä punaisehkot sukat. Norjan kansalaisilla on yleensä Norjan kansalaisuus, mutta tässäkin heimopäällikkö Simo poikkeaa Norjan tavallisimmistakin kansalaisista.
Heimopäällikkö Simo seisoi/istui — aivan lukijan valinnan mukaan — joko Presidentinlinnassa tai sen takana ajatellen seuraavia uskomattomia matkojaan, joille hän olikin jo varannut lippunsa. Hänen osallisuutensa uskomattomien matkojensa järjestämiseenhän on nykyään jäänyt melko pieneksi.
Norjan kansalaiset! Teille on mahdollisesti myönnetty Norjan kansalaisuus jo syntyessänne.
Heimopäällikkö Simo suuntasi kulkunsa kohti Presidentinlinnan seinää joko sisä- tai ulkopuolella — lukijan valinnasta huolimatta. Hän katsoi itseään useasta suunnasta yhtaikaa ja ajatteli aika paljon. Samalla tapahtui jotain uskomatonta! Oli kulunut kolme vuotta siitä, kun kolme vuotta sitten arveltiin nykyhetken olevan kolmen vuoden päässä. Se oli ollut tieteellisesti todistettua jo kolme vuotta. Kuitenkin vasta kolmen viime vuoden aikana tämä tieteellinen teoria oli otettu täysin vakavasti.
Heimopäällikkö Simo sanoi: “Mitä sanoi?” kunnes huomasi muiden henkilöiden läsnäolon. Ainoastaan toistaiseksi ne huomasivat olevansa tekemisissä tämän kuuluisan Presidentinlinnan seinän kanssa. Muiden joukkoon oli aina ollut hankala päästä, kun niihin kuuluivat muun muassa Presidentinlinnan katto ja Lattiat. Lattiathan oli tullut kuuluisaksi viime kesänä, kun hänet tehtiin tunnetuksi. Sitten heimopäällikkö Simon kännykkä soi yhtaikaa! Hän vastasi puheluun huomatessaan sen tulevan toisesta puhelimesta. Puhelimen toisessa päässä oli antenni. Puhelimesta kuuluva ääni sanoi: “Pittää lopettaa, ku tulloo liikoa laskua”, ja puhelu katkesi yhtä salaperäisesti kuin oli alkanutkin.
Presidentinlinnaanhan heimopäällikkö Simo oli tullut portaita myöten, joten hän ei ollut ihmeissään siitä, että Presidentinlinnan portaat olivat edelleenkin paikoillaan. Mutta sitten tapahtui. Yhtäkkiä heimopäällikkö Simon mieleen iski uskomaton ajatus — entä jos näitä Presidentinlinnan portaita myöten sisätiloihin ryntääkin Jens Johansson valittamaan heimopäällikkö Simolle siitä, että hän käyttää T9:nsä liian nopeasti. Heimopäällikkö Simo harkitsi jo vastatoimia tällaista tapausta varten, kun samassa haistoi palaneen käryä: nuotioiden käyttöhän on yleistynyt huomattavasti niiden keksimisen ajoista lähtien, joten hän ei siihen sen ihmeemmin keskittynyt vaan siirsi katseensa Presidentinlinnan kattolamppuihin. Niitä olikin useampi kuin yksi, joten hänen silmänsä olivat edelleenkin paikallaan. Mutta olivatko kattolamput paikallaan? Ehkä ne olivatkin vallanneet jonkun toisen esineen paikan. Tämän heimopäällikkö Simo olisi halunnut selvittää, mutta konditionaalin käyttö teki siitä uskomattoman vaikeata: heimopäällikkö Simohan, Norjan kansalainen, ei tunnetusti osannut kieliopin tätä osiota eikä erottanut vuodenaikoja. Tästä huolimatta Suomen Presidentinlinnaa ei tunnettu Norjassa nimellä Talludden. Sitä armottomasti pohtiessaan heimopäällikkö Simo osti mustaa makkaraa, mistä hän nautti uskomattoman sanoinkuvaamattomasti/vähän kuulijoiden valinnan vastaisesti.
Hetkeä myöhemmin heimopäällikkö Simon kännykkä soi uudestaan — olisiko soittaja heimopäällikkö Simon äiti, joka omaa Norjan kansalaisuuden ja 5,94573 Sudanin valuuttaa? Hänen äitinsä on heimopäällikkö Simon isoäiti. Karkaistuaan itsensä ja poistettuaan mielestään tämän karmivan ajatuksen, vastasi heimopäällikkö Simo hänelle tulevaan puheluun, joka ilmeni vieressä istuvan kansanedustajan tyytyväisestä ilmeestä sen kasvoilla. Linjan toisesta päästä kuului taustamölyä heimopäällikkö Simon kuuloelimiin. Äiti käski: “Häntä!”, ja jatkoi sanoen, “Kotiin syömään!” Heimopäällikkö Simon valtasi suru siitä, että hänen uskomattoman matkailunsa päätepiste oli tullut eteensä.